Tapahtui kirjastossa tänään

Itä-helsinkiläisen perheen seitsemänvuotiaalla kuopuksella on maanantaisin taekwondotreenit. Eli tavaksi on tullut että isä vie pikku harrastajan autolla ja äiti hyppää kyytiin kun yleensä on postista noudettavaa, kirjastovarauksia ja niin edelleen. Niin sitten tapahtui tänäänkin.

Eli miesväki pudotti äiti-ihmisen kyydistä Itäkeskuksen Prisman kohdalla jonne mamma vemmelsi kahden palautuspullokassin ja oman ison veskansa kanssa. Sieltä ruokaostokset neljälle (ysivitonen on kummilassa, kotiutuu keskiviikkona) ja matka jatkui apteekkiin, asioiden hoito siellä ja sitten äitee menee postiin. Sinne kun on tullut isokokoinen kirje alias verkkokaupasta tilattu Stephanie Meyersin Aamunkoi.
Seuraavana asiana oli keventää kirjastokuormaa ja äiti asteli Itiksen postista sillan yli kulttuurikeskus Stoaan jossa kirjastokin sijaitsee. Siellä on näitä hienoja Tuomas-palautusautomaatteja joihin voi itse syöttää palautuskirjansa.
Äiti alkaa lappaa kirjoja ja katsoo että laite lukee ne kuten kuuluu, kunnes älähtää mielessään että hei, mitä mä ton sinne laitoin, vasta lainasin enkä ole ehtinyt lukea...kääk.
No, ei muuta kuin jonotuslappu kouraan ja omalla vuorolla nuoren miehen juttusille:

- Tuota, tässä kävi nyt vähän nolosti, palautin kirjan jota en ollut vielä lukenut...niin, se oli täällä kassissa jemmassasiksi että minulla on seitsemänvuotias poika joka osaa lukea ja rakastaa pitkiä sanoja enkä minä halua lisätä tämän kirjan nimeä hänen sanavarastoonsa toistaiseksi.

Kun sitten sanoin kirjan nimen, nuori mies tuumasi hymyillen:-Ymmärrän oikein hyvin.
Sitten hän nouti ystävällisesti kyseisen kirjan minulle takaisin ja lainasin sen uudellen.

Niin, se kirja on Unni Drouggen Penetraatio.