Ruusunnuppuja lokakuussa

Taivas on loppusyksyisen lyijynharmaa ja tuuli riepottaa lehtiä sinne tänne. Pahimmat vetelin kasaksi takapihalla hetki sitten ja ällistyin nähdessäni että kukkapenkin kaunokainen, tummanpunainen ruusu tekee uusia nuppuja. Lokakuun lopulla! Ehtiiköhän aukaista ennen kuin halla vie...saanko kukkivan synttäriruusun omalta pihalta? Kuvankin olisin nuppusesta napannut jos tietäisin missä on kamera. Tai no, ei siitä olisi iloa ilman muistikortinlukijaa joka on lainassa.

Miesparka sai sokkiherätyksen tänään, allekirjoittanut näki kouluampumispainajaista ja kirkui täyttä kurkkua varttia vaille kuusi aamulla.

Olin siis paikallisella ala-asteella jossa oli käynnissä ampumavälikohtaus, enkä minä suinkaan ollut minä vaan olin unessa Ysiseiska! Useampi sekopää piiritti koulua aseiden kanssa ja joku ampui minua jousipyssyllä jossa nuolen sijasta oli kolmiteräinen, isoa uistinkoukkua muistuttava leikkuri. Tyyppi ampui umpimähkään mutta osui pohkeeseeni ja leikkasi siihen isot viillot.

Joku kuskasi minut kamalan kaaoksen läpi terveydenhoitajalle jolta lipsahti että yksi luokkakavereistani oli kuollut mutta siitä ei saisi puhua. Sitten tilanne oli ohi ja vanhempia alkoi virrata kouluun etsimään lapsia.

Minä, siis Ysiseiska-minä yritin soittaa omille vanhemmilleni mutta kännykkäni oli muuttunut ihan omituisen näköiseksi, kädet tärisivät ja jalkaan sattui ja sain vain jotain ihan outoja valikkoja näkyviin puhelimesta eikä kukaan kuunnellut. Menin lopuksi ihan tolaltani ja aloin huutaa ja heräsin sitten siihen kun mies kysyy mikä hätänä..

Että näin vauhdikkaasti tänä aamuna. Terapoin sitten itseäni vaatehuollolla ja Criminal Mindsilla (tosi fiksua) ja nyt karkasin bloggaamaan kesken Rikoksenjarakkauden kahdeksatta lukua. Viikko aikaa saada opus valmiiksi! Meni sitten tosiaan näin viime tinkaan, ja minä kun kuvittelin rustaavani KAKSI käsikirjoitusta kilpailuun...pah.

Tänään pitäisi illalla kauppaan ja kirjastoon ja poikia viemään harrastuksiin, ja ja ja...