...kun ajatukset ovat yhä Kuplan perheen luona. Arkea täällä elellään, tavallista, tylsääkin välillä mutta kallisarvoista.
Lapsilla on tänään viimeinen koulupäivä ennen syyslomaa. Ysiseiska lomailee vielä maanantain, hän kun teki luokkansa kanssa ylimääräisen lauantain kotikylän teemapäivänä alkusyksystä.
Ensi kuusta on tulossa vähän rahallisesti tiukempi. Yritän olla kaukaa viisas ja varautua siihen jo tässä kuussa. Paino sanalla yritän. Eipä tässä isompia tarpeita toisaalta ole, lasten harrastukset toistaiseksi maksettu, talvikamppeet on kaikilla - edellyttäen että isommille mahtuvat viimevuotiset kengät - ja Nollakakkonen joka kasvoi omistaan ulos, sai toppapuvun ja saappaat alkukuusta. Itse tarvitsen lähinnä hanskoja joten ei muuta kuin puikot kilisemään. Ruokakulut pysyvät yllättävän hyvin kurissa melko pienelläkin suunnittelulla. Arki on siis mitäkuinkin hanskassa.
Seuraava kolmiopokkari vasta ensi kevään puolella joten kirjoitusaikaa on nyt vaikka siihen Kariston romaanikilpailuun. Katsotaan.
Ensimmäisen kerran tuntui tänä aamuna talviselta. Ei lunta vielä, aurinkokin paistoi mutta oli sellainen kirpeänkylmä, talventuoksuinen sää. Mukavaa, IMO.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Miten noilla kirjoituspalkkioilla tulee toimeen? Teetkö muuta työtä, luin että vielä opiskeletkin?
Kuka tahtoo tietää?
Liian kylmää. Pois pohjoistuuli!
Hei, nyt kyllä kihisen uteliaisuudesta... Mikä on vinkkisi, että ruokakulut saa pysymään kurissa suunnittelulla. nimin. "Ruokakulut ei koskaan ole pysyneet eikä pysy kurissa". t: Heta
Mäkin kuulisin. Siis hyviä vinkkejä ruokakulujen minimoimiseen.
Kirsi
Lähetä kommentti