tiistai 15. joulukuuta 2009

miten tämä otsikoidaan

Ekaluokkalainen ei ole tullut koulusta kotiin. Ei puhelinta mukana. Päässyt yhdeltä. Kaverit soitettu,tuloksetta. Lähimaasto etsitty.
Mitä seuraavaksi tehdään? Miten kauan pitää etsiä itse.
Ehkä 02 on vain haahuillut jollekin kaverille jonka numeroa ei ole hänen kännykässään. Ehkä hän tulee minuutin päästä.
Ehkä.

Muoks. 18.30 Ei vieläkään mitään. Itäkeskuksen poliisille tehty ilmoitus. Mies on ulkona etsimässä. Mahdolliset paikat on käyty, nyt on mahdottomien vuoro.

Rukoilisko vai kiroilis?

7 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Voi luoja. En oikein osaa sanoa mitään, muutaman kerran itse pelännyt samassa tilanteessa, mutta jostain ne sitten ilmestyvät... Kello on kyllä jo kuusi, eli kannattaa varmaan soitella jo ympäri?

Toivotaan tosiaan, että tulee minuutin päästä. Saisitko esim. opettajaa kiinni ja niiden kavereiden numeroita, joita sulla ei ole?

Kyllä musta voi poliisiinkin ottaa hyvin yhteyttä...

Ja päivitä heti, kun tulee.

Anonyymi kirjoitti...

Olen Johanna kanssa samaa mieltä, että pian poliisin yhteyttä, jos lapsi ei tässä pakkasessa pimeäällä tule kotiin! Sitä varten poliisit ovat ja esim SPR.n vapaaehtoisten vetämä ja pitämä etsintäjoukot.

Kamala tilanne ja hengessä tiukasti mukana. Ihan kamala!! Toivottavasti pikkumies ilmaantuu kohta kotiin kuulemaan vuosisadan saarnan!
piiu

SusuPetal kirjoitti...

Huh, Ajatuksissa ja hengessä mukana.

Johanna kirjoitti...

Olisiko kellään luokkakaverilla mielikuvaa kenen kanssa lähtenyt/jäänyt koulun pihalle tms?

Reine kirjoitti...

Johanna, luokkakaveri Oskari oli nähnyt 02n bussipysäkillä koulun jälkeen juttelemassa jonkun samanikäisen pojan kanssa. On siis mm. voinut nousta bussiin ja ajaa pysäkin ohi. tai jotain

Johanna kirjoitti...

On kyllä tosi kurja olo puolestasi. Halauksia...

Ootteko partiokaverit soitelleet läpi?

blogia satunnaisesti lukeva poliisin vaimo kirjoitti...

Näin kylmillä keleillä kannattaa soittaa heti poliisille kun koulu ja normaalit kaverit on soitettu läpi. Pimeän tultua etsinnät vaikeutuvat huomattavasti ja esimerkiksi metsässä harhaileva lapsi menehtyy kylmyyteen nopeasti, ellei nyt satu olemaan napajäätikkövarustusta päällä. :)

Onneksi tässäkin tapauksessa kävi niin kuin lähes kaikissa katoamistapauksissa käy. Lapsi löytyy kaverilta tai tepsuttelee itse kotiin onnellisen tietämättömänä/välinpitämättömänä sääntöjen rikkomisestaan.

Helpotuksesta huolimatta muistakaa tehdä selväksi, että oli ensimmäinen ja viimeinen kerta.

Ja vastaisuuden varalta ei noin rasavillien poikien kohdalle ole pahitteeksi, että teillä on kaikkien tiedossa olevien kavereiden vanhempien nimet ja puhelinnumerot. Lasten kavereiden omiin kännyköihin soittaminen ei paljoa auta, koska kaverilla on suuri kiusaus sanoa ettei lapsenne ole siellä (mikäli tietävät yhdessä että lapsenne on luvatta liikkeellä).