Hörpiskelen pöllöcafeen joka-aamu ystävällisesti toimittamaa (hyvää) aamukahvia ja odotan että th-ohjelma päräyttää itsensä käyntiin. Joku toinen lukisi Kauppalehteä, minä bloggaan.
Kotona on lämmintä sisällä. Sanan kaikessa merkityksessä. Ja konkreettinen lämpö tulee lisääntymään, kodinhoitohuoneeseen muuttaa lopultakin se kaipaamani kuivausrumpu. Mies hakee sen lauantaina. Käytetty mutta nuori Boschin sellainen. Jes. Tulee helpottamaan arkeani huomattavasti. Eikä se varmaan sen enempiä sukkia syö kuin pesukonekaan.
Kun vielä saisin pään toimimaan kirjallisesti taas. Vähän niin kuin täytyisi. Ja se täytyminen pelottaa, ajatuksena. Olen ennenkin ihmetellyt sitä yhtä bloggaavaa kolmiokollegaa joka saa parhaiten tekstiä aikaiseksi paineen alla. Mutta keinonsa kullakin.
Mutta nyt on aika keskittyä siihen miksi täällä olen ja alkaa syöttää laskuja ja niiden kavereita ohjelmaan
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti