maanantai 2. maaliskuuta 2009

Ekoeskarilainen?

Nollakakkosen huomioita kotimatkalta:

- Ihanaa miten hiljaista. Ei yhtään autoa pilaamassa meidän kävelyä (talsimme uneliasta lähiömetsätietä kotiin päin)

- Jaha, siinä tuli sitten rauhanhäiritsijä. (Kun se pakollinen auto sieltä hurahti sitten ohi)

- Kuinka jotkut kehtaa sotkea luontoa tällaisilla! (tupakantumppeja maassa)

Ja niin edelleen. Saa nähdä kauanko ympäristötietoisuutta kestää.

Mitä tulee äitiin niin jotain taisin saada aikaiseksikin. Partion pankkiasiat tuli hoidettua ja vaatehuolto saatettua ajan tasalle - olotila jota kestää yleensä noin puoli vuorokautta täällä, huokaus..
Kauppareissulla tapahtui Retkahdus: "Hei, olen Reine ja neulelanka-addikti" Mukaan lähti kaksi mustaa ja yksi harmaanroosa Novita Rose. Jokainen joka kurkkaisi yhteen tiettyyn kaappiin meidän alakerrassa pudistaisi raskaasti päätään.

Nyt sanasorvin ääreen, että tulee tienattuakin eikä vain tuhlattua.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ekonuoret ovat aina lähellä sydäntäni. Onnittelut!;)

Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä kirjoittamiseen. Luin hiihtolomalla sen Peilin lävitse (meniköhän nimi oikein?) ja tykkäsin kovasti. En muten aio koskaan katsoa ullakolla sijaitseviin vanhoihin peileihin enää:)
piiu