Postissa taisi olla joku ylimääräinen jakokierros aamulla varhain.
Kohenisi olo, niin pääsisi tekemään yhtä ja toista, viitekehysanalyysistä joulukortteihin. Mieli palaisi molempiin suuntiin mutta liha on heikko, heikompi, heikoin.
Viisi päivää jonkun pöpön takia näin poissa pelistä??
Aloin mietti influenssahistoriaani: hongkongilainen 1968, kausivirus 1989, sen jälkeen vain pieniä nuhakuumeita. Kai sitä sitten potee kahdenkymmenen vuoden edestä kun harvoin potee.
Tähän ikään on sairastanut sellaisiakin joita vastaan omat lapset on rokotettu. Vihurirokkoa en ehtinyt mutta tuhkarokon ja sikotaudin. Tuhkarokko oli paha, monen päivän kova kuume joka sai näkemäänkin höpöjä ja vessaan pääsi vain ryömimällä kun jalat eivät kantaneet. Ihottuma oli sen näköinen että yhdeksänvuotias minä näytti tummanpunaiselta ryhmyiseltä matelijalta.
Sikotaudin muistan vain ylenpalttisena ketutuksena kun en päässyt lähipuiston talviriehaan. Olen siis varmaan ollut kohtalaisen hyvässä kunnossa.
Ysivitonen teki eilen jo rästiläksyjä. Näillä näkymin meidän riskiryhmäläinen on pärjännyt tautinsa kanssa parhaiten. Nollakakkosparka sai riesakseen vielä sen että se mikä vatsaan menee tulee vetenä pois hetken päästä.
Ja Ysiseiska on ollut jo kaksi päivää koulussa, eilen taekwondossa ja tänään lähtee Pornaisiin partiopoikaosaston retkelle. No, hän sairastuikin neljä päivää ennen meitä muita. Ihme ja kumma, retki järjestetään, vetovastuu-ikäisiä on terveenä riittävästi!
Aamukahvi tuoksuu tänään jo hyvältä, jospa siitä vähän virtaa saisi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Hyvä jos etes jollain hellittellöö *hal*
Mä olen jopa vihurirokon sairastanut, mutta en kovin kovana. Pilkkuja täys keskellä kesää, minä ja koko naapuruston muksulauma.
Mulla oli aikoinaan vesirokko ja sen kans kuume 10 pvää, samaan aikaan meidän pienessä rivitalokodissa tehtiin massiivista renomttia vuokranantajan toimesta. Remonttisedät sitten kiikutti mun sohvaa (joka oli siis sänkyni ja jossa makoilin) aina metri kerrallaan pois tieltänsä.... Muistan etten uskaltanut nukkua kun pelkäsin katon tippuvan päähän.
Hyvä merkki jos aamukahvi tuoksuu hyvältä. Toipumista toivottelen täältä irlantilaisesta aamusta!
Heljä
Kamala pöpö,kieltämättä. Moni on sen edessä kumartunut ja päivänsä viettänyt horkassa. Toivottavasti olet jo parantumassa!
MOi
Ihanaa, jos olette jo parantumaan päin. Tämä H1N1 kuulostaa aika kovalta taudilta -ja meillä se on jo myös ovella. Riskiryhmäläiset saivat rokotteensa vasta viime viikolla -ja koulussa tauti jyllää täysillä. Ei rokote kerkeä auttamaan.
Minä en uskaltanut ottaa rokotetta:( Pelkäsin, että saan pelkästä pelosta anafylaksian. Kevät vielä liian tuoreessa muistissa.
Olen erittäin iloinen, että ysivitonen on selvinnyt H1N1.stä hyvin ja toipumaan päin. Huraa!!
piiu
Haa! Tämä sivuaa aihetta josta juuri vähän aikaa sitten kirjoitin: ROKOTUKSET! =D Jos se yksi rokko oli noin paha niin rokotus lienee pienempi paha?! Mullahan on se yks "ystävä" jonka mielestä rokotteet sotkee immuniteetin ja on suoraan beelsebuubista...
Lähetä kommentti