Tehty ja toimitettu

Elämäni ensimmäisen lyriikkaesseen ensimmäinen versio. Päätä kiristävä vanne on himpun verran höllempi sekin.
Höltyi jo päivällä kun käytiin se 02n arviointikeskustelu. Olin henkisesti varautunut kymmenen kohdan korjausluetteloon ja matkalla hoin itselleni että Muista Säilyttää Malttisi.
Vaan vielä mitä, todettiin yhdessä että nämä pulmat ovat olleet kommunikaatio-ongelmia, eivät mitään ylitsepääsemättömiä erimielisyyksiä. Äidin ja open näkemys pojasta oli yllättävän paljon yhtäläinen, niin hyvässä kuin pahassa. Hyvillä mielin menen ekan adventin alla katsomaan ekaluokkalaisten kynttiläkulkuetta koululle!

Niin se runo, josta esseen kirjoitin on siis tämä:

Puu jos olisin,
riistäytyisin juuriltain
alle akkunas.
Nainen olen. Odotan
sua alle akkunan.

Mainittakoon että lyhyt runo EI tarkoita helppoa tehtävää...