keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Huomenta

Ysiseiska lähti kouluun, mies töihin. Kotona kolme potilasta.
Kuumetta ei kenelläkään just nyt mutta olo on sitäkin pahempi. Miten se on mahdollista?

Linkola-keskusteluun en taida sanoa enää mitään (hah! ei pitänyt alun perinkään ryhtyä inttämään, hyvä minä!). Mutta siis tänään tiedän jo etukäteen miten pieniä mielipiteitä minulla on, enkä siis vain ihmettele sitä jälkeenpäin;D. Vetäydyn suosiolla ja liputan valinnanvapaudelle, käsi tutisten.

Tänään pitäisi poistua residenssistä. Ruokkia pari luontokappaletta, käydä kirjastossa ja postissa. Onkohan minusta? Aloitan elukoista, kirjastosakot joutavat kertyä vielä pari päivää, mutta elävät olennot tarvitsevat muonansa.

Eilen puoliunessa miehen kanssa pohdimme mitä tapahtuu nyt kun kouluihin alkaa palata toipilaita...tuleeko kouluista virushautomoita ja mitä saadaan kun risteytetään kausi-influenssa ja sikainfluenssa - sesonkisika??
Siinä vaiheessa kun mies totesi että sesonkisikahan on joulupossu, totesimme itsekin järkeilyn tason ja ryhdyimme nukkumaan.

Mutta jos lopettaisi tämän viisastelun ja pyyhältäisi verkkopankkiin..

4 kommenttia:

Arkienkeli kirjoitti...

Toivottavasti tauti teillä jo hellittäisi, voisit sitten katsella niitä ruusunnupun kuviakin vähän lähempää *tirsk* :)

Linkolaa oven taa odotellessa...

Kupla :)

Lippis kirjoitti...

Reine, ei ole olemassa pieniä tai suuria mielipiteitä. Ei oikeita tai vääriä. Vain mielipiteitä. Hyvine tai huonoine perusteineen, pääasia että perustelee. Etkä sinä nyt huonosti perustele omia mielipiteitäsi. Oletpa vain astetta (tai montakin) empaattisempi kuin minä, ehkä eletty elämä on tehnyt tehtävänsä molemmilla.

Joka tapauksessa ei kun barrikaadeille Reineseni, olen aina ihaillut rohkeuttasi tarttua asioihin ja epäkohtiin ja sanoa suoraan oman mielipiteesi sai se sitten millaisen vastaanoton tahansa.

Ja pääasiahan on että keskustelua syntyy. Siinä sinun blogisi on takuuvarma, aiheet eivät jätä kylmäksi.

Kiitos siitä!*katoaa viilaamaan kynsiään seuraavaa taistoa silmällä pitäen..*

Anonyymi kirjoitti...

Justiisa samaa mieltä Tipun kanssa! Keskustelu ja väittely on hedelmällistä, kun kukin osallistuja perustelee oman kantansa (oli se sitten mikä ja millainen tahansa) ja suostuu kuuntelemaan myös sen toisen. Eli ei istu kypärä päässä bunkkerissaan ja ammu kaikkea mikä liikkuu, "koska MINÄ olen joka tapauksessa oikeassa" ;).
Siksikin sinua on ilo kuunnella.

On mieltä Kipinä

Reine kirjoitti...

Tää kiittää teitä kumpaakin siitä ettette ajatelleet mun vetäneen herneitä nenään.
Pienet sille (kanakeitolla!)