..työviikko käynnistyi.
Tuleeko ikävä? Eipä taida tulla. Mukavaa on ollut aina välillä, oppinut olen paljon, kirjoittamisen aiheita on tullut rutosti ja jonkinlaista verkostoakin olen saanut luoduksi. Mutta itse työtä en tule juurikaan kaipaamaan. Tilipussia ehkä :). Ihan ookoo. Siistiä sisähommaa.
Mutta olen hävyttömän iloinen siitä että päivät ovat ensi viikolla minun, kaikki minun. Sen verran kun ne näillä elämänsitoumuksilla voivat olla, siis.
Nollakakkosen eskari lähenee loppuaan. Koulutielle sitten nuorinkin. Hurjaa. Ensi syksynä perheessä on kolme koululaista, ysi-, kutos- ja ekaluokkalainen.
Ja taas kerran ollaan keväällä siinä tilanteessa että kenen kevätjuhlaan revetään. Viimeksi näin oli 2002 kun samana päivänä oli lakkiaiset, ysin päättäjäiset, kutosen päättäjäiset ja ekaluokan eka kevätjuhla.. neljät juhlat kolmessa koulussa ja nekin jotka olivat samassa koulussa, tietysti eri vuoroissa.
Kaksi vanhempaa voi toki jakautua kahtia mutta kolmeen osaan?
No, se on vasta vuoden kuluttua. Joskin vuodet kuluvat nopeammin nykyisin. Ikä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Apua, mä luulin, että olet vakkaristi siellä... mutta hyvä jos tuntuu hyvältä näin :). Kait ne sun siellä luodut projektit sentään toteutuu?
Ja tosiaan vuodet kuluvat järkyttävällä vauhdilla. Pitää vaan koittaa olla positiivinen; kesät tulevat entistä nopsemmin ja talvet ovat lyhyempiä...
Huomasitko tuon:
http://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kirjoittajakoulu.html
Mikä se kirjoituskilpailu muuten on, josta puhuit? Osallistutko?
Kirsi
Lähetä kommentti