Tekstiä ja märkää mössöä kansissa

Vappuun on vielä aikaa, suotta siitä kiukuttelemaan tässä vaiheessa.

Tänään olen nautiskellut tästä riemastuttavasta kirjasta . Kuinkas muutenkaan, kun on meikäläisen kaltainen kansalaistottelematon lukemassa. Parasta Seppäsen kirjassa on sen mutkattomuus. Fiktiota lukiessa kaikenlainen verbaalikikkailu voi olla hauskaa mutta faktaosastolla pidän yksinkertaisesta, käytännönläheisestä tekstistä, siltikin vaikka olen nyt mielessäni sitoutunut perehtymään akateemiseen tekstiin.

Ysivitosella oli tänään viimeinen kevään riparisessio ennen leiriä, joka siis on kesäkuun alussa (konfirmaatio juhannuksen jälkeen). Ysiseiska hotkaisi aamulla pari leipää, pakkasi reppuun jotain purtavaa ja lämmintä päällepantavaa jos tulee vilu, kiinnitti skeittilaudan vielä lisäksi, hyppäsi pyöränsä selkään ja katosi Kontulan suuntaan "kesoilin rampeille" Ja isoin ja pienin mies laittavat yläkerrassa ruokaa. Jos olen järkevä, naputtelen pokkaria.

Nyt pitäisi taas kirjoittaa asiasta jota en ole käytännössä koskaan kokeillut ja huomaan arkailevani tekstin kimppuun käymistä. Keksin syitä olla aloittamatta hankalaksi kokemaani rakentamista. Lääkkeeksi tähän käy vain simppeli vanha kunnon "ota ittees niskasta kii".

Tietoa löytyy netistä, pitäisi vain pukea se uskottavaan muotoon. Minä en osaa ajatella että okei, luotetaan siihen että eivät lukijatkaan tiedä. Ja kirjoitetaan nyt vähän sinnepäin.

Lähden mieluummin siitä olettamuksesta että jos olen kirjoittanut tähtien tutkimisesta pienen kohtauksen, niin joku raskaan sarjan tähtiharrastaja päättää kuriositeettina tutustua naisille suunnattuun romanttiseen viihteeseen JUURI SILLOIN kun minun pokkarini on marketin hyllyssä tyrkyllä.

Naurettava ajatus varmaan, mutta minulle mieluisampi ja motivoivampi kuin huolettomuus ja lukijoiden aliarviointi.

Joten kääräisen olemattomat hihani ja painelen kohti työlästä katkelmaa.

Loppukaneetti pienen tauon jälkeen. Tunnen taas itseni tosi hyväksi perheenemännäksi.
:(

Pesukone piippasi sen merkiksi että pyykit ovat pyörineet. Tiedän että olisi Ysiseiskan asia tyhjentää taskunsa itse mutta olisin minä tietysti voinut KATSOA partiopaidan rintataskuun. Siinä meni sitten suorituskirja...huoh...onneksi taekwondopuvussa joka pyöri samassa koneellisessa, ei ole taskuja, kai sekin passi olisi nyt märkää mössöä kansissa.

Jospa vartionjohtaja heltyisi antamaan uuden kirjan?