Mies otti kännykän soittoääneksi alivaltiosihteerihuumoria. Viikon luontoäänen, joka on Muutosvastarinta. Tätä lintulajia voi bongata mm. taloyhtiön kokouksista ja organisaatiomuutoksista. Lintu on siitä epätyypillinen ettei se itse muni - antaa muiden munia ja ilkkuu sitten vieressä. Ja se ääni (täysikasvuisen Muutosvastarinta-uroksen iloista jurputusta) kuuluu näin: "eikäy...eikäy....eikäy...eiolemahdollista...eiolemahdollista...eioleennenkääntoiminut...eioleennenkääntoiminut..."
Tänään tuo sen löysi, ihastui ja muokkasi soittoäänekseen. No. Mikäpä siinä. Toisaalta, monivuotisiin wapunwiettosuunnitelmiin tuli nyt ystäväperheen taholta muutos. Eli pari vierasta lisää ja vapunpäivän ohjelmaan jotain ihan uutta.
Miehelle kun mainitsin oli reaktio "no ei kai me sit sinne mennä..."
Ei kai sitten. Ollaan kotona ja ikävystytetään toisemme hengiltä. Piste.
(prkles, menenkö yksin...olenko tervetullut ilman urospuolista Muutosvastarintaa...)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Kysypä mielipidettänsä vapunvietosta hetken tai parin kuluttua uudelleen, niin ääin muutosvastarinnassa saattaakin olla hieman erilainen. ;)
No, nostin kissan pöydälle ja sanoin mikä minua oikeasti tuossa huolestuttaa. Että me vietämme sitten ihan peruslauantai-illan (joo, silloin on torstai, tiedän, mutta siis vapaailllan) ja sitten mua ottaa aivoon kun olen niin kakara että haluaisin että juhlapäivä on juhlapäivä. Antaa asian hautua. Niin, ja voimme me jakautuakin, toinen poika minun mukaani ja toinen miehen kanssa kotona.
Satujose, ainakin tämä mies kypsyy usein ajan kanssa - siispä hyvä että vappuun on vielä pari viikkoa aikaa.
Ei huh hei teidän naisten kanssa..
Huh hei, sinullekin Anonyymi. Me naiset olemme ihania. Nih!
Lähetä kommentti