tiistai 17. helmikuuta 2009

Tässä talossa, näissä huoneissa

Näyttää siltä että jollain vedenjakajalla tai välietapilla olen taas henkisesti.

Nurinkurisesti aloitin aamubloggauksen aamukahvista töissä vaikka alun perin piti kirjoittaa viimeöisestä unesta. Ei ehkä kenellekään muulle kuin itselleni, koska tuntuu tarpeelliselta kirjoittaa tietyt unet muistiin.

Eli yleensä jossain risteyskohdassa elämää, näen unta talosta. Niin kuin viime yönäkin. En ollut talossa sisällä tällä kertaa, näytin siitä kuvia ihmisille seurassani ja esittelin sitä ulkopuolelta. Ulkoa katsottuna se oli about Norrmenin talon näköinen ja kokoinen. Eli siis iiiso ihana vanha hirviö.

Seisoin seurueeni kanssa pääovella kun sisällä olija huomasi minut. Nainen, minua vanhempi, hoikka ja pieni, hyväntahtoinen ja arvokkuutta henkivä. Jonkinlainen intendentin ja emännöitsijän välimuoto. Nainen raotti ovea ja sanoi että mukavaa kun tulit, haluatko käydä taas kerroksissa. Minä siihen että en juuri nyt, tai siis haluaisin mutta en ehdi. "Tule takaisin kun ehdit" nainen sanoi ja meni. Minä selitin vähän huvittuneena että nainen oli niin tottunut minun läsnäolooni että antoi minun seikkailla kerroksissa rajattomasti omin päin.

Sikäli hassua kun samalla tiesin että talo oli minun omani. Minun, mutta säädellysti käytössä ja minusta se oli unessa vain hyvä. Sanoin vielä että sitten kun vien ystäväni sinne niin on parasta että menemme hissillä ylös ja alamme tutkia taloa ylhäältä, portaita alaspäin laskeutuen.
En käynyt sisällä, mutta minun ei tarvinnut. Tiedän miltä tuo talo näyttää sisältä.

Ainakin kolme, neljä kerrosta, usein paljon enemmän. Keskellä joka kerroksessa iso halli, niin kuin porraskäytäväaula, suorakaiteen muotoinen. Reunoilla käytäviä joiden varrella epälukuinen määrä pieniä huoneita, joskus valtavan paljon, minimissään kymmenkunta per kerros. Joistain huoneista pääsee suoraan toisiin huoneisiin.

Ja ylempänä olevat kerrokset ovat aina hiljaisempia ja vanhanaikaisempia tunnelmaltaan kuin edelliset. Niissä on käyttämättömyyden tuntua mutta niihin minä aina pyrin joskin useimmiten eksyn pikkuhuoneisiin ja jään pällistelemään niihin jotain epämääräisen tuttua yksityiskohtaa - liettä lapsuudenkaverin kotona, päiväkodin leikkinurkkausta, vanhaa sohvanrähjää..

Nämä unet jäävät mieleen kirkkaina ja selkeinä ajatuselokuvina. Ne ovat minulle merkittäviä itsetuntemuksen työkaluja. Siksi kirjoitan, kääntelen ja vääntelen niitä. Mietin niiden sijaintia maantieteellisesti - skaala on laaja, Karjaalta Pariisiin - omaa käyttäytymistäni talossa, mahdollisia suljettuja huoneita, keitä siellä on kanssani. Ja miksi niin usein kyseessä on oma talo johon en jostain syystä saa mennä tai jossa on rajoitettu kulkuoikeus? Tai sitten talo jota juuri olen ostamassa ja jossa seikkailen täysin rajattomasti - mutta se ei siis vielä ole minun?
Näkeekö kukaan toinen toistuvia talo-unia?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Unen talo on aika useasti sinä itse. Sinun sisimpäsi. Näin minulle on selitetty. Kun katsot tekstiäsi, ja laitat "talon" kohdalle itsesi, stoorisi ehkä aukeaa sinulle. Itse olen elämän käännekohdissa nähnyt useasti talo-unia, itsekin otat esille vedenjakajan tai käännekohdan. Mielenkiintoinen uni, kieltämättä!!

Terveisin, AdeleAarto

Anonyymi kirjoitti...

Jep. Mulla kanssa talounet tietävät jotain uutta kohti olen menossa.

Talo olet sinä näin olen sen huomannut. Se
minun ja kaverin kirja kertoisi tästä mahdottomasti.

Jos talo on valoisa on odottamasi asia jotain innostavaa ja positiivistä. Jos taas paljon pimeää ja koloja niin sulla on selvittämättömiä
ja käsittelemättömiä asioita vielä.
Usein menneet asiat tulevat sieltä vastaan ja
ne liittyvät joko niihin käsittelemättömiin tai johonkin uuteenkin asiaan joka telee eteen ja siihen liittyy tämä unen kokemius jotenkin.

Nyt sit se varoitus NÄMÄ KOKEMUKSET LIITTYVÄT MINUN UNIINI JA MINUUN. Sinulla voi olla toisenlaiset jutut.

Mulle aikoinaan psykiatri(senkin olen käynyt
lävitse) selitti nämä talo uneni.

Toi sun unes on tosi mielenkiintoinen ja uskon sen kertovan askeleesta uutta kohti. Talossasi on varmasti monta katsastamatonta huonetta.

Pirre

Lippis kirjoitti...

Tai sit ne on niin umpiselkeitä psykologisia unia..

Esim. minä aikoinaan näin usein unia joissa olin kotona, milloin missäkin, ja joku yritti tulla ovesta. Ja minä kiskoin ovea kiinni ja telkesin..

Selitys luonnollisesti oli se, että elämänhallinta oli hakusessa. Tuntui, että toiset kävelivät yli mennen tullen ja viheltäen.

Toinen selkeä unikaava: Olen lähdössä lapsuudenkodista, unohdan jotain ja palaan hakemaan.

Selitys: itsenäistyminen hakusessa, napanuora sitoo..

Kolmas unityyppi: yritän estää jotakuta lähtemästä kotoa..

Selitys: läheisriippuvuutta.

Taloja en näissä tapauksessa ole sen kummemmin tarkastellut, siis niissä tapauksissa joissa talo on "koti", mutta sillä ei fyysistä vastinetta reaalielämässä, mutta selkeitä ne unet ovat olleet ja vieläkin muistuu joitain kohtia mieleen, vaikka unet ovat sinänsä jo parhaimmillaan parikymmentä vuotta sitten nähtyjä..

Puhuri kirjoitti...

Piti ihan googlettaa Norrmenin talo, että mikä se nyt olikaan. Unissa löydän asunnostani useinkin uusia huoneita tai vähintään kattoterasseja. Yleensä ovat jotain ihania ja valoisia, mutta valitettavasti vain unta!