Mies keskeytti aamuisen blogistaniassa surffaamisen näyttämällä minulle Hesarista tämän
Rakkaamme
Anku Anna-Leea Ritvanen
s.14.6.1967 Jyväskylä
k.12.8.2009 Kerava
Emme me vuosiin olleet pitäneet tiivistä yhteyttä mutta sitä ennen, no niin, hän oli yksi rengassiskoistani.
Muistan hänet parhaiten polttareistani. Kovin moni ei taida viettää polttareita vauva kantoliinassa.
Minä vietin, ja Anku sylitteli pientä Nollakakkosta että sain syödyksi lounaani ja avattua renkaan häälahjat. Punainen pusero hänellä oli päällään ja kainalossa pieni vaaleakiharainen tytär ihmettelemässä minun vauvaani hänkin.
Sanat juoksevat nyt karkuun. Lopetan tähän
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
:( :( :(
*sanaton*
(ja kiitos tiedosta - meille ei tule Hesaria tällä hetkellä)
Niinpä, Johanna.
Rengasta ei enää ole, mutta se ei tarkoita sitä että ihmiset jäisivät taakse. Siellä te kaikki olette. Tämänaamuinen uutinen teki sen selväksi.
Niin, vaikka rengasta ei enää ole niin silti jokainen rengaslainen käy mielessäni usein. Osa heistä jättää blogiini ihania kommentteja, iloitsen kaikista -osasta en enää kuule mitään -mutta kukaan ei ole unohtunut. Side, joka silloin kotiäitivuosina rakentui kestää varmaan aina.
Nyt yksi meistä on poissa. Ja aivan liian aikaisin.
Minulla välkkyy kuva Johannan terassilla kiharapäisestä naisesta kauniissa farkkumekossaan ja valtavasta mansikka laatikosta, jonka hän mukanaan toi.
piiu
Lähetä kommentti