Niin hyvää ja niin epäterveellistä

Syötiin täysin häpeämättömästi uppopaistettu lauantai-illallinen. Ranskalaisia ja leivitettyä kanaa. Aiolin kera. Nam.
Olo on täysi ja tyytyväinen. Minä tyttö pääsin valmiiseen ruokapöytään koluttuani metsässä hullun kiilto silmissä ja koivet naarmuilla ja nokkosenpolttamilla marjojen perässä. Vadelmat ovat just parhaimmillaan, oli kuin olisi rubiineja poiminut. Irtosivat melkein puhaltamalla
Saunakin odottaa. Hassua saunoa kolmisin kun Ysivitosta tuli mopopoika hakemaan ja Ysiseiska on siellä Teijossa, jonne mekin menemme huomenna.
Aina silloin kun ollaan kolmisin kotona, mies, minä ja Nollakakkonen, sitä miettii, että tällaistahan se on ollut miehen ollessa pieni. Kolme ihmistä sopuisasti omissa puuhissaan.
Laiskaa on ollut kirjoittaminen, hyi minua. Tulevina viikkoina on kaikenlaista ohjelmaa, pitää saada verbaalinen itsekuri kerättyä kasaan. Eiköhänsesiitätaas...