Pää on kuin valtavalla pyyhekumilla putsattu eilisen jälkeen.
Katsoin Tarinamaanantain aiheen heti töistä tultua, kuten aina, se synnytti mielikuvia. Mutta ne eivät jaksa sanoiksi asti. Vartin tuijotin tyhjää tekstikenttää ja sitten luovutin.
Illalla nukkumaan mennessä, juuri ennen kun uni sieppasi mukaansa oli mielessä kirkkaana tarina. Olisi varmaan pitänyt töherrellä muistiin jotain saman tien. Nyt ei mieleen palauttaminen onnistu.
Parempi siis kun ei väkisin yritä. Kotitöitä on jonoksi asti. Huomenna vielä vapaata. Jos sittenkin pyykkivuori ja leffa, kun perhe lähtee omille teilleen?
Illalla pitäisi mennä Ysiseiskan leirikouluvanhempainiltaan. Sylettää. Joku pölli opettajanpöydän laatikosta Ysiseiskan tilittämät kolmekymppiä. Kalenterimyynnistä leirikoulun hyväksi. Juttu on rehtorilla ja muutamia oppilaita kuulemma kuulustellaan. Taas tätä.
No, tekee ihan hyvää tehdä sellaista mikä sylettää. Henkistä sietolihastreeniä.
Mutta aamupäivä pyykkien ja leffan parissa on varmaan just sitä mitä tarvitsen, nyt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Sinulla on kunnianhimoinen tavoite saada juttu julki heti aiheen julkaisupäivänä. Jospa inspiraatiotäti piipahtaisi luonasi myöhemmin ja saisit juttusi kasaan. :)
Käynnistysvaikeuksia täälläkin päässä konetta. Myös vanhempainilta tällä viikolla, eikä yhtään kiinnostaisi. Ajattelinkin jakaa kärsimyksen miehen kanssa puoliksi.
Lähetä kommentti