Siunattu asia että sijoitimme toissa vuoden veronpalautukset ilmalämpöpumppuun. Talvella saatu säästö hupenee tällä lailla viilennyksiin, mutta viis siitä, elämänlaatuun kannattaa sijoittaa.
Varastolta kaksi vapaapäivää, muutama muu aktiviteetti niihin budjetoitu. Ei mitään kummempaa, kirjoitus- ja tuunaushommia, muokkasin uudenmallisen kaula-aukon valkoiseen kesämekkoon jonka ostin pari vuotta sitten ja joka on ollut ihan käyttämättä, koska meinasin kuristua sen yläosaan. Nyt sitten saksin ja harsin siihen ihan mukiinmenevän v-kaula-aukon ja huomenna viimeistelen.
Mitään kovin kummoista ei elämässä ole käynnissä - uusvanhoja kirjoja on tullut jokunen osteltua, Anja Kaurasen/Snellmanin vanhempaa tuotantoa muutamalla eurolla kipale. Huomaan että aika on tehnyt tehtävänsä, kolmekymppisenä perheenäitinä luin niitä melkoisen herne nenässä, mutta nyt pystyn nauttimaan suomen kielen pyörittelystä, mikä minusta on Anjan parasta antia. Nuo vanhemmat tarinat ovat juoneltaan minusta, no, sanotaan kauniisti, jotenkin omaterapian oloisia/samaa tarinaa eri tavalla kerrottuna. Mutta siis ikä tuo malttia ja niistä osaa ottaa irti sen mistä tykkää. Ja mitä tulee uudempaan tuotantoon, Lemmikkikaupan tytöt ja Parvekejumalat ovat olleet mieleeni. Ensin mainittu on toisella lukukierroksella ja mitä pidemmälle luen sitä enemmän tykkään Wandan ja Allan äidistä.
Sitten seuraa tunnustus. Minä olen lukenut viheliäisen, häpeällisen vähän klassikkoja. Sivistyksessäni on Bermudan kolmion kokoisia kirjallisuusreikiä, siltikin, vaikka olen lukenut määrällisesti paaaaaaljon.
Nyt päätin että on aika ja aloitin Hemingwaysta. Vanhus ja meri on odottamassa, kunhan olen lukenut Vaarallisen kesän, jonka alku ei oikein nappaa...luulen että pitäisi olla härkätaisteluista kiinnostunut, jotta tuosta tykkäisi.
Mutta nyt käy väsymys käpälään, peiton alle tahtoo hän...
Muoks! Ei pitäisi väsyneenä blogata - Wandan ja Allan äiti johon Snellmanin kirjassa tykästyin on siis PARVEKEJUMALISSA, ei ensin mainitussa Lemmikkikaupan tytöissä!!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Taitaa olla niitä samoja kolmioita täälläkin, mutta en tunnusta. Puolustuksena se, että kotona oli luettavana (siis tarjolla) paaaljon koto- ja ulkomaisia klassikoita. Ne tulivat kirjakaapin mukana, settinä, hyvää perusluettavaa. Ne kun luki himoonsa tuossa 7- - 10-vuotiaana, kun ei aina päässyt kirjastoon, tietää kyllä lukeneensa mm. Kauppis-Heikkiä, Dostojevskia, Solohovia jne. Ihan tarpeekseen siis.
Nyt kohta lienee tartuttava omien hyllyjen klassikoihin, jos kirjastosta ei tule riittävästi tavaraa. Hyvä, että on jömma ;D
Hemingwaysta sen verran, että Vanhus ja meri oli aikanaan koulussa pakkoluettavaa, joten meni jokunen vuosi, ennen kuin pystyi lukemaan härran tuotantoa... Nimittäin se ei mielestäni ole paras. No, se siitä, muuten jaarittelen tässä puoli päivää - koko novellin, puolikkaan romaanin ja muuta. Hups!
Minä en ole taas lukenut ensimmäistäkään Hemingwayta. Ei siksi, ettei olisi kiinnostanut vaan ei vaan ole ehtinyt kun on kaikkea muuta lukemista ollut. Ja kun en ole lukenut mitään, en ole lukenut edes sitä Hemingwayta..
Neuvostoliittolaista kirjallisuutta on tullut jonkin verran luettua, ei niinkään klassista, venäläistä.
Pitäisikö taas potkia itseään lukemaan, nyt kun on lomallakin aikaa ja sain vielä kassillisen luettavaa eilen.. *wirn*
Lähetä kommentti