lisasoiniomaista tyyliä ja kirja nimeltä Brändikäs onnistuu karkoittamaan jo nimellään. Jos Henna Helmi Heinoseen on uskomista niin minä olen sitten tylsimys
Jännä juttu, ei yhtään hävetä olla tylsimykseksi luokiteltu tällä kriteerillä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Brändikäs oli HelMetin uutuuslistalla.... arvaas mitä? EN varannut, en tod!!!!
Etkä sinä muuten ole tylsimys, MOT! <3
Onko muuten niin, että julkaiset vain ne kommentit joissa sua kehtutaan?
Anonyymi, minulla ei ole kommenttien ennakkotarkistusta päällä. Jos haluat, niin kurkkaa vaikka tämä lokakuun bloggaus.
http://reinavate.blogspot.com/2010/10/pimeysko-se-vai-mika.html
Minä kyllä toivoisin, ettet julkaisisi tai edes itse lukisi kaikkein tyhmimpiä kommentteja.
Näin silläkin riskillä, että omat kommenttini eivät enää sen jälkeen pääsisi läpi.
:D
Satu, jotenkin minun on vaikea kuvitella että sensuroisin juuri sinun kommenttejasi.
Mutta noin muuten - tämä anonyymi heitti asiallisen kysymyksen johon vastasin. Edellinen, jonka linkitin siihen vastaukseen on selkeästi henkilökohtaisesti juuri minulle vihainen. Ilkeilyn kyllä tunnistan ja jos tarkoitus on vain herättää pahaa mieltä, niin voin jopa sensuroida. Mutten etukäteen. Aina niissä jotain miettimisen arvoista on
Tässä taas tuo edellinen anoyymi. Ihan asialliseksi olin tosiaan kysymykseni tarkoittanut. Jos kysymyksessä jotain kritiikkiä on, se kohdistuu näihin fanittajakommentoijiin, joiden tyyli tuntuu olevan: ihanaa! hyvin sanottu! mielenkintoisesti ajateltu!
Mulle tulee tollaisesta kommentoinnista mieleen pikkulapsiajat, jolloin vain kehut ja ylistäminen oli sallittua, tyyliin: sä oot mun bestis, oonksä mä sun?
Aaha, siis, viittasit siihen Polgan kommenttiin että minä en ole tylsimys?
No.Hän nyt sattuu olemaan sitä mieltä ja kiva niin, koska hänkään ei ole tylsimys. Kaipaisitko siis enemmän eriäviä mielipiteitä tämän blogin kommenttilaatikkoon?
Tää ei oo mitenkään sun blogiin, kenenkään yksittäiseen kommentoijaan tai suhun suunnattu huomio. Joskus vaan tuntuu että kommentoinnilla on kaksi tyylilajia: suunnaton ihailu tai suunaton vitutus. SIitä tulee mieleen ettei kommentoijat ole ihan aikuista porukkaa. Epäilin, että sä julkaiset vaan ylistävät kommentit, mutta ilmeisesti ne ylistäjät ja vittuilijat on ainoita joilla on jotain sanottavaa.
Henk. koht. en kestäisi fanitusta sen enempää kuin vittuiluakaan, mutta hyvä että sä tunnut kestävän.
Heh - tuo mun kommentti johtuu kovin monesta eri asiasta! Olen lukenut Reinen tarinoita, tavannut hänet enkä missään nimessä pidä häntä tylsimyksenä. Lähinnä tuossa oli myös sellainen (ainakin omasta mielestäni) komppaus- ja tsemppausjuttu edellisiin Reinen postauksiin liittyen, hieman oman tyyliseni sitten, ehkä...
Ja minähän kommentoin aina ihan miten minua huvittaa, julkaisee ne sitten tämän blogin pitäjä tai jonkun toisen blogin pitäjä. Olen aika innokas toisinaan heittämään nökökommentin aiheesta kuin aiheesta. Kuten nytkin. Tuo Brändikäs ja ao. kirjoittaja alkoivat nyppiä minua aika rajusti tutustuessani asiaan tarkemmin.
*huokaus, seli-seli ja anteeks*
Ano-Polga
Polgersson, ei mitään anteeksipyyntöjä! Minä olen anonyymin kanssa pikkuisen eri mieltä suunnattomasta ihailusta ja suunnattomasta vitutuksesta. Kommentointi tässä blogissa, sekä ruusut että risut, on ollut kaiken kaikkiaan tosi tahdikasta. Eli keep on commenting...
Lähetä kommentti