Mulla on viisaita työkavereita tuolla tuoliputsaamossa!
"Miks pitäis korjata jotain mikä ei ole rikki?"
Tällä kuittasi työkaveri sen kun ilmoitin kieltäytyneeni juhannuksena napsahtaneesta työtarjouksesta. Olisi ollut max puolen vuoden määräaikainen assistentinhomma tiedossa.
Vuosi sitten olisin riemusta kiljuen tarttunut tilaisuuteen. Nyt minulla on 100h/kk mukavaa mukavassa ympäristössä ja hyvässä seurassa plus kolme pokkarisopimusta loppuvuodeksi. Nämä ovat yhteensovitettavissa. Puolen vuoden määräaikaisuus, vaikka sitten isommalla palkalla hämmentäisi kuvion taas päälaelleen,enkä minä TAHDO.
Todellakin, työtilanteeni on ehjä. Ei korjaustarvetta.
Toinen viisaus lähti idioottimaisesta asiakaspalautteesta joka työpaikalleni tuli. Olivat vuokranneet pari isoa kookosmattoa. Eivät vuokraa enää - koska matot olivat karheita ja kuski...ruma?kamalan näköinen? En ole ihan varma, mutta tyyppi joka roudasi matot oli ollut palautteen antajasta luotaantyöntävän näköinen.
Ihan varma en siitäkään ole kumpaa lajia palautteen antaja oli, mutta joko pukumies tai jakkupukunainen. Nämä sanat nyt sitten ladattuna kaikilla negatiivisilla mielleyhtymillä, ei mitään sinänsä pukuja tai jakkupukuja vastaan, mutta kuvitelkaa tähän kohtaan kaikki halveksunta joilla näitä määritelmiä normaalisti käytetään.
Matto oli siis karhea? No, painava on raskas kantaa, kauas on pitkä matka, vesi on märkää ja KOOKOSMATTO ON KARHEA!! Sen luulisi tilaajan tajuavan mattoa vuokratessaan. Matto meni tiloihin jossa ei kuljeta taatusti sukkasillaan, joten missä karheus on tullut ilmi? Pyyhkikö joku pyllynsä siihen? Vai rakasteltiinko sen päällä?
Niin ja se kuski. Ensinnäkään hän ei mennyt ottamaan asiakkaita vastaan vaan viemaan matot, piste. Toisekseen, hän ei ole ruma (ja kuka on, ja kuka siitä päättää!). Pittoreskin näköinen, sanoisin, ei sellainen joka voittaisi misterkilpailuja tai pääsisi hunkseihin - mutta hyvinkin saa pukumiehen kauluksen tuntumaan tukalalta (ja jakkupukunainen muistaisi kaikki ne miehet joista äiti varoitti.)
No, juttuhan sai ansaitsemansa naurut tietenkin, vaikkei siinä oikeasti olisi mitään nauramista. Saman näköinen kaveri voisi olla vaikkapa miljoonaluokan rock-tähti joka ostaisi kyseiseltä asiakkaalta palveluita ja saisi taatusti toisenlaisen kohtelun. Mutta kuten toinen viisas työpaikalta kiteytti:
"Ei ole olemassa rumia miehiä, vain miehiä, joilla on liian vähän rahaa"
Esimerkiksi tästä kollega poimi tietyn kotimaisen telkkarissa näkyneen työpaikkakilpailun upporikkaan päällikön...
Minä en voi muuta sanoa kuin aamen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Se palautteen antaja... onkohan sillä kaikki ruuvit paikallaan...? Että oli peräti ruma matonkantaja. :P
Ja mitä sitä tosiaankin vaihtamaan hyviä ja tutuksi tulleita työkuvioita vähemmän kiinnostaviin.
Minä kai olen erilainen muori, sillä sitä yhtä kyläpäällikköä ( ja paria muutakin samaan syssyyn :P) ei saa nätinnäköiseksi minun silmissäni vaikka kuinka heiluttaisi paksua euronippua silmieni edessä.
Hei, tää ois heti kiinnostunut rumasta matonkantajasta - eikä kookosmattokaan ois ollenkaan paha ;D
On sitä omituisia ihmisiä: mulle kävi Varastolla niin, että eräs ihminen ei suostunut hakemaan erästä paperia postista, koska hänen sukunimessään (erittäin erikoinen ei-suomalaisperäinen kaksoisnimi) oli kirotusvihre... No, ei kun kaikki uusiksi, meille päivän työ. Vähän jäi miettimään, oliko identiteetti siitä kiinni (papereissa nimi oli oikein, kirjekuoren päällä väärin).
Kiitos!
Ihanaa, kun saa nauraa jollekkin heti aamusta:)
piiu
Lähetä kommentti