perjantai 12. helmikuuta 2010

Perjantai

Tänään on perjantai ja minulla oli hirmuinen kiusaus luvata itselleni että en koske tänään esseehen ollenkaan. Sen ykkösversion palautuspäivä on muuten 17.2.
En kuitenkaan lupaa mitään. Siltikään vaikka aion nauttia pääsääntöisesti hieman kepeämmästä ohjelmasta.

Eilen tuli olo että hetimulletännenyt helppotajuista luettavaa! Onneksi Kolmio-pokkareiden vapaakappaleita ajelehtii talossa. Tartuin yhteen, Morsiameen joka ei tahtonut. Viime aikoina en ole ehtinyt lukea niitäkään. Yleensä kyllä luen. Miten voisin kirjoittaa genreä jos olisin liian ylimielinen lukeakseni sitä? Ja jos joku nyt vielä miettii, mitä virkaa on romanttisella hömpällä niin olkaatten hyvät, yksi virka lisää - se jäähdyttää ylikuumentunutta päätä. Tuikitärkeä tehtävä!
Mutta siis tosiaan, en päätä mitään esseen suhteen. Kuten koko tuo kirjallisuuskurssin aloittaminen avoimessa - tarkoitus on nauttia matkasta. Pieniä etappeja toki voi asetella pitkin matkaa, mutta kun ei opiskele tutkinnon kuva silmissä, katoaa puolet stressistä ja ainakin minua se auttaa keskittymään.

Eilen tein muutenkin Jotain Aivan Muuta, leivoin ranskalaisen suklaakakun. Sen jauhottoman. Koemaistamus tekemättä, mutta tuoksui ja näytti hyvältä. Viimeksi jopa mies joka tunnetusti ei tykkää makeasta, söi kaksi palaa.
Ja tänään täällä juodaan ystävänpäiväkahvit illalla, siitä leipominen (se jatkuu kun 02 tulee koulusta, tehdään ainakin sydänkeksejä). Sunnuntaina kun on Ysivitosella työpäivä ja meillä muilla partiohappeningia ulkona. Partio 100 vuotta avajaistapahtuma.

Eli elämässä on monta hyvää asiaa, kotona ja kodin ulkopuolella. Enempää ei voisi tällä hetkellä toivoa (muuta kuin hiljaa mielessään muutamia pikku juttuja..)

2 kommenttia:

satu kirjoitti...

Ähh ja pöh.

Minä olen antanut itselleni synnynpäästön tuossa ylimielisyysasiassa.

Ei sen tarvitse olle ylimielisyyttä, vaikkei leipägenreään luekaen. Se voi olla myös varovaisuutta. Pysyy tekstit raikkaampina tms kun ei riskeeraa sitä että ottaa liikaa vaikutteita toisilta tms.

Uskon, että Kirjoittaa ei voi lukematta. Siis mitä enemmän lukee, sitä paremmat eväät on kirjoittamiseen. Mutta voi lukea mysö genren rajojen ulkopuolelta, ehkä jopa nimenomaan sieltä... silloin urautumisen riski on pienempi.

Näin minä uskon (tai ainakin toivon)...

Reine kirjoitti...

No totta kai voi ja pitää ja ennen kaikkea tahtoo lukea genren ulkopuolelta, tää täällä kans!
Silti pidän tärkeänä lukea myös kollegojen pokkareita, ihan vaikka senkin takia etten kirjoita täsmälleen samanlaista juonenkäännettä kuin kuukausi takaperin joku toinen.
Mutta jos lukemiseen, siis vapaa-aikalukemiseen käytetty aika on rajallinen, silloin valitsee yleensä jotain muuta, sellaista mikä on omaa sydäntä lähellä.